Toinen viikko on menossa tätä ihanuutta. Kun viime viikolla latasin mäkivedot matalalla kadenssilla, tuntuu että en palautuisi siitä koskaan. Tunne on outo, sillä ajoin talvellakin kovia vääntäviä vetoja. Irtosiko nyt niin paljon enemmän, että jalat menivät tilanteesta aivan hämilleen. Tilanne on sikäli ristiriitainen, että vaikka kintut ovatkin kipeät niin juoksu tuntuu vahvemmalta kuin koskaan. Askel on terävä ja kimmoisa, reidet ovat vain betonia. Ulkopuolinen tuo aina oman mausteensa ja tässä kohtaa ärsykettä tulee sekä se myös tuntuu. Nautitaan nyt tästä. Otetaan parhaat palat mukaan jatkoon. Ei tämä pelkästään ruusuilla tanssimista ole, kun tuntuu että kalenteri on hiukan ahdas. Kadu en pätkääkään tähän lähtöä. Mutta jos pitempään tekisin toisen ohjauksessa niin melkoista painia saisi tehdä että kalenteri synkronoituisi. Uskon sen olevan mahdollista, mutta vaivannäköä se vaatisi. Kurkatkaa Janin sivut jos valmennusapua kaipaatte. Toki allekirjoittanutkin kuntoilijoille edelleen palvelujaan tarjoaa.
Kommentit ei sallittu