Vaikeneminen on kultaa.
Puhuminen on hopeaa.
Pronssia on rehellisyys.
No nyt taisi hiukan karata.
En ole pitkään aikaan kirjoittanut. Kuunnellut olen enemmänkin. Puhuessa toistat oppimaasi. Kuunnellessasi piilee mahdollisuus oppia uutta tai ainakin ymmärtää miksi joku toinen ajattelee eri tavalla.
Mitä sanoo tekoäly?
”“Vaikeneminen on kultaa” on sanonta, joka viittaa siihen, että joskus on viisaampaa olla hiljaa kuin puhua – erityisesti tilanteissa, joissa sanat voisivat aiheuttaa harmia, väärinymmärryksiä tai tarpeetonta riitaa. Se korostaa harkintaa, itsehillintää ja kykyä kuunnella.
Toisaalta, hiljaisuus voi myös olla ase, suojakeino tai jopa vallankäyttöä. Konteksti ratkaisee: onko vaikeneminen viisautta vai vastuusta pakenemista?
Haluatko pohtia tätä sanontaa jossain tietyssä tilanteessa tai näkökulmassa?”
Haluan pohtia. Olen aina avannut suuni. Olen tehnyt valtavan työn nukkuakseni yön yli. Nyt se suunta jopa kaduttaa (nauruhymiö). Miust o ollu aina hauskaa reagoida heti. Sitä on varmaan myös odotettukin.
”Mikä saa ihmisen vaikene(maan)?
• Pelko: seuraamuksista, hylätyksi tulemisesta, epäonnistumisesta.
• Häpeä tai syyllisyys: oma osuus tilanteessa estää puhumasta.
• Välinpitämättömyys tai kyynisyys: “Ei kuulu mulle” -asenne.
• Strateginen hiljaisuus: manipulointi tai valta-aseman säilyttäminen.”
Yllä oleviin tulen pureutumaan seuraavassa tekstissäni. Tämän muutaman rivin tuottaminen oli suorastaan voimaannuttava kokemus. Kukaan ei voi keskeyttää. Voimaannuttavaa.
Kommentit ei sallittu