Pyöräily, tuo kestoltaan pisin suoritus. Hiukan alle puolet kokonaisajasta meni pyörän satulassa tai sen tuntumassa. Laji johon minulla on pienin kosketus. Olen kuitenkin siihen panostanut, osin pakosta, osin oivalluksesta ja tämä valinta tuottaa hedelmää. Uinnin pettymyksen jälkeen pyörä lähti tahmeasti liikkeelle. Oikeastaan koko ensimmäisen kymppi oli voimatonta menoa. Kello tykkäsi ja huikkasinkin vaimolle tämän huutaessa väliaikoja, että hyvin tämä menee. Xterrassa oli edelläni kolme kaveria, mutta SM-kisassa olin ykkösenä. Aivan varma en voinut olla tilanteesta, mutta paljoa enempää en olisi voinut tehdäkään. Perjantainen kaatuminen vaikutti valmistautumiseen sekä kilpailuun. Kaukana ei ollut vakava loukkaantuminen tai vähintäänkin kauden huipentuman väliin jääminen.
Kierroajat 31.28, 31.05 ja 31.38 kertovat omaa kieltään kellontarkasta työskentelystä. Ilmankos Xavier vei koko potin. Lipsahduksia oli sekä pieniä virheitä. Maastossa ajaessa ne kuuluvat mielestäni joukkoon. Yliyritystä ei ollut, mutta en myöskään tyytynyt varmistelemaan. Giantini ei missään nimessä ole kallein eikä paras. Mutta se on säädöissään ja sopii minulle. Kaverillani esimerkiksi kiekkosetti rattaineen ja levyineen on kilon verran kevyempi. Jokainen joka lajia ymmärtää, että jos pyörivää massaa on kilo enemmän tai vähemmän se vaikuttaa jonnii verran. Ensi kaudelle jää siis pelivaraa kilpavarusteluun, jos koen tarvetta olevan. Taidan kuitenkin kiristää vyötä ja nopeuttaa kulkuani muutenkin.
Kommentit ei sallittu