Viikko alkaa maanantaista ja huipentuu sunnuntaina kello 14 alkavaan kilpailuun. XterraItalia ja Gardajärvi ovat tapahtuman keskiössä. Tarkalleen ottaen Toscolano Maderno on paikka, jossa asumme sekä kilpailen.
Perheenisällä on toki muitakin puuhia kuin kisavalmisteluja. Silti olen saanut aika kivasti tehdä juuri niitä asioita mitä pitääkin. Valmistavat harjoitukset sekä kalustoasiat ovat vieneet ajatukset lähemmäs kilpailua. Apteekista on haettu lääkkeet. Astmani yhdistettynä koivuallergiaan on vaatinut vahvaa hoivaa. Kaikki tuntuu nyt olevan hallinnassa ja mallillaan. Nenään on suihkuteltu liuosta, niin ei ole tarvinnut lääkkeitä mättää sen enempiä. Kannuttaminen on toinen hyvä tapa. Apteekissa keskustellessani jäi kuva, että ihmiset valitsevat sen helpoimman tien kuin että näkisivät hiukan vaivaa.
Kunnon suhteen olen luottavainen. Koko ajan tuntuu virkeämmältä ja vahvemmalta. Jokainen harjoitus on kulkenut paremmin ja lupaa hyvää koko kesälle. Sunnuntaina 29 kivikovaa ammattilaista ja minä kohtaavat. Fakta on, että yhdenkin päänahan nappaaminen on kovan työn takana. Olen onnellinen, että olen siinä joukossa ja tässä tilanteessa. Ajat ovat olleet joskus aika paljon heikompia ja niistä ammennan voimani. Menen ylöspäin ja teen oman työni parhaalla mahdollisella tavalla. Mukana kannustamassa ovat esikoispoikani, isäni ja hyvä ystäväni. Toivottavasti myös sankat joukot somen välityksellä. Tulen raportoimaan tapahtumista ja pidämme matkapäiväkirjaa poikani kanssa. Olenkohan nyt varmasti muistanut kaiken…
Kommentit ei sallittu