Lahden legendaarinen urheilumekka täyttyi ihmisistä, jotka kuvittelivat punaisen härän antavan siivet selkään. Omassa selässä sulat kestivät sen kaksi kertaa sata metriä. Sitten miestä huuhdeltiin maitohapoilla mennen tullen. Kisatapahtuma oli oikein leppoisa, ei mitenkään ylikaupallinen vaan enemmänkin urheilullinen positiivisessa mielessä. Suoritukset olivat raastavat. En ollut mitenkään valmistautunut ja se näkyi. Konttaaminen ylämäkeen oli vaikeaa, alamäkeen sen sijaan kulki. Kahden puolen minuutin ja viiden minuutin repäisyt olivat paikallaan tässä kohtaa.
Pari kaveria ja poikani olivat mukana. Oli kiva ottaa lämpöä esikoisen kanssa. Kertoa paikoista jossa olen tavannut Niilo Halosen, Matti Nykäsen, Marjo Matikaisen, Marja-Liisan, Pirkon, Jaanan ja kumppanit. Tindelle terveisiä, muistan vieläkin tuon vuoden 1988 esimm-kilpailujen VIPIT. Salpausselällä on montussa uitu, nyt juostiin vauhdilla yli. Pohkeet lauantain jälkeen ovat vieläkin maanantaina hellät. Tunnin pk-lenkki on takana ja nyt venyttely edessä. Huomenna taas jatketaan, miten sen aamu ja kunto kertovat.
Kommentit ei sallittu