Viimeinen viikko aikaa tehdä virheitä joten juoksin jalkaholvin rakkuloille. Tämä oli kokeneelle juoksijalle joka ei ole juossut hyvä muistutus. Kävely ja juoksu eivät ole sama asia. Mikä toimii toisessa ei välttämättä toimi toisessa. Jo hyvissä ajoin olin päättänyt kengät millä juoksen ja ne olin myös hankkinut ajoissa. Ongelmaksi muodostui juoksemattomuus joten ajoin kenkiä sisään kävelemällä. Siinä sivussa ajoin työmaalla sisään tukipohjallisia jotta jalkani pääsisivät mahdollisimman helpolla. Minimalistisilla kengillä olin päättänyt juosta myös ilman sukkia kuten pyöräilyssäkin olen tottunut tekemään. Ongelmahan tulee vasta pitemmässä suorituksessa, siksi se ei esiintynyt esimerkiksi Taipalsaarella puolen tunnin juoksussa. Minähän vuoraan kengät suorastaan talkilla poistaakseni kosteuden, mutta sekään ei auttanut, kun kenkiin pääsee ei-kestopäällysteiseltä alustalta erilaisia ”roskia”. Korkea tuki vielä pahensi asiaa. Sukka olisi varmaan hieman helpottanut tilannetta. Eli ei ole olemassa yhtä patenttiratkaisua, vaan olosuhteet pitää aina huomioida. Kylmä, kuuma, kostea, hiekka, asfaltti ja niin edelleen vaikuttavat kengän valintaan. Myös kunto ja matka/kesto omalla kohdalla merkitsevät paljon. Pystynkö naputtelemaan päkiällä vai laskeutuuko kantapää alas. Eiväthän rakkulat menoa lopeta, mutta hatuttavat taatusti varsinkin, kun tietää että ne olisivat olleet vältettävissä.

Kommentit ei sallittu