Talvella uimahallissa aloitellessani uintia totesin tämän olevan totutun helppoa. En ole taustaltani kilpauimari, mutta tottunut harrastaja kuitenkin. Tämä alun keveys ja hetkellinen vauhti antoi hiukan väärän kuvan itselleni. Olen laiminlyönyt harjoittelua ja nyt kun vedet ovat kylmät ja  mies hiukan tukossa onkin uinti alkanut tökkiä. Uloshengitys nenän kautta aiheuttaa, joka kerran jälkeen nokan vuotamista. Itse suorituksessa hengitysvaikeudet sotkevat tekniikkaa ja tekevät uimisesta hätäistä. Jopa sellainen hukkumisentunne pyörii taustalla vaikka eihän muutaman aallon nieleminen nyt miestä pohjaan vie. Keskivartalo jäykistyy ja vähäisetkin potkut tuntuvat halvaannuttavan koko kropan. Se tekemisen helppous on tipotiessään, onneksi paras lääke eli itse uiminen tuntuu tehoavan. Uuden märkäpuvun hankinta on myös edessä lainapukuni ollessa auttamattoman iso minulle. Se lilluva kylmä vesi ei ole mikään miellyttävin iholla, varsinkaan tälläiselle vilukissalle. Aikaa on vielä kyllin liuùn saamiseksi kohdilleen ja eihän tuo kilpailussa uitava matkakaan ole kuin 3,8 kilometriä.

Kommentit ei sallittu