Teräsmies kaukalossa

Toinen peli kolmeen päivään ja tauluun tuli taas. Pitkä koulupäivä oli välissä palautteluna. Keskisykkeet laskivat kymmenen pinnaa, kun kolmas mies tuli kiertoon mukaan. Pakko myöntää, että vaikka paita oli märkä niin puseroon jäi aika paljon puristettavaa. Kiekko on nautinnollista, kun pääsee puskemaan kovalla temmolla hyvin palautuneena vaihtojen välillä. Mutta oman kunnon ollessa tällä tasolla kaipaisin ehkä jotain muuta. Jostain syystä kipinä hiipuu tekemiseen kiekon osalta. Oliko se välikausi ja uudet kuviot sitten se syy motivaation katoamiseen. Hauskaahan kopissa on ennen ja jälkeen pelin. Tulokset ovat mitä ovat eikä niillä väliä. Ajan käytöllisesti en vain koe kiekkoa enää mielekkäänä. Voisin olla altaassa ja hioa tekniikkaa tai pyöräillä tai juosta. Jotain joka palvelisi ensi kesää ja seuraavaa ja seuraavaa. Olen koukussa ja kovin. Nytkin kirjoitan siitä enkä esimerkiksi koulutehtävääni johtamisen ihanuudesta ja ajankäytön hallinnasta. Tekemistä sillä saralla riittää ja joudun antamaan negatiivista palautetta itselle.