Lähes aina valitsen kuvan viimeisenä etsien sopivaa tekstiin. Tällä kertaa päätin tehdä toisin.
Olen kulkenut läntistä rantaraittia tiivisti milloin juosten, toisinaan pyöräillen, joskus kävelen, vieressä hiihtäen, rantoja pitkin uiden, ajatuksia nollaten tai niitä herätellen. Kun katson tätä kuvaa näen umpikujan vai olisiko kenties kyseessä loikka, jonka lopputulosta en tiedä. Kastun, se on selvää. Osaan uida, joten en huku. Jätänkö fillarin rannalle vai otanko mukaan? Mitä voin raahata mukanani kestäen pinnalla? Kuinka kauan joudun olemaan märissäni. Onko rannalla apu odottamassa? Kenties vedessä onkin veneellinen porukkaa kannustamassa ja tukemassa? Tämän loikan minä otan. Testaan kestävyyteni ja taitoni muiden edessä julkisesti. Sissi on ketunlenkkinsä tehnyt ja katsonut suunnan jonne poistua ajankoittaessa.
Kommentit ei sallittu