Aika paljon saa viikonloppuun mahtumaan. Ottaen huomioon laiskuuteni, niin syömällähän se viikonloppukin käynnistyi. Perjantaina ahdettiin vetyjä maailmanennätyksen edestä. Lauantaina kaksi peesaajaa paahtoi ohi. Nimeni on ikuisesti listoilla ja aina voin ensi vuonna lyödä kovemman tuloksen tiskiin.
Lauantaina olikin vuorossa Jyväskylän keikka. Laajavuori MTB oli nimensä veroinen. 72 kilometriä ylösalas vei kyllä miehestä mehut. Loppua kohti hiipui aika pahasti, mutta talustushommien välttäminen nostaa suorituksen vahvasti plussalle. Näitä tälläisiä suorituksia tarvitaan lisää. Vielä kun se oma pyörä löytyisi niin tekeminen helpottuisi. Lainavehkeillä on aina vaikeampi suorittaa, vaikka kuinka olisi laatuvehkeitä. Säätöjen löytäminen ja ajovarmuuden löytyminen vaativat työtä jonkun verran enemmän kuin viikon aikana ehtii tehdä.
Sunnuntaina syöksyttiin hälytyksenomaisesti Imatranajoihin keikalle. Pyörän päälle ei sentään tarvinnut nousta. Minun tyylillä punainen lippu olisi varmasti heilunut. Tänäänkin sain todistaa aitiopaikalta, kun rysähti. Onneksi en mennyt laatikolle, kun kuski pyörineen aitaan osuivat.
Iltapäivästä olikin aika mökkeilyn. On se Saimaa jo lämmin, kun sinne pulahdin uikkarit päällä palauttelemaan. Mittarit jätettiin kotia ja nautittiin vain vedestä ja kauniista ilmasta.
Kommentit ei sallittu