Yhdellä ohjeella ->herkällä tatsilla tää homma klaarataan. Triathlonvalmennuskurssin parasta antia oli mentaalipuolenosio, johon hain vahvistusta jo tiistaina Harri Hakkaraisen luennolta. Itse näen aina ja kuulen kaikkialla psykofyysisen kokonaisuuden. En malta olla korostamatta näitä seikkoja. Amatöörin, jonka aika on kortilla muutenkin, tulee huolehtia kokonaisuudesta. Näin se käytetty aika ei valu hukkaan. Turha ostaa kymppitonnin pyörää ruosteisilla ketjuilla varustettuna. Näinhän ei tietenkään kukaan tee, mutta saattaa hyvinkin päästää tilanteen valumaan siihen.
Eilen palauttelin viileässä vedessä vapaauintia mieleeni. Siihen fiilistelyyn se jäikin. Joo, tarkenee, mut en taho. Ei lähe, ei irtoo. En tykkää uida fiiliksellä, jossa mietin vedenlämpötilaa ja mahdollista sairastumista. Mie oon lämpimänveden poikia. Eli karskienpoikien karkelot jäävät välistä. Joku muu saa hoitaa ne vaikka pystyisinkin siihen. Nykyinen pukuni on kyllä edellistä lämpimämpi vaikka siinä on ohuita kohtiakin. Luulen eron tulevan istuvuudesta. Puku jolla olkapäävaivani ovat jääneet historiaan. Tämänsuuntaisia valintoja ei tehdä hetkessä. Tutustun ja todistan, näin hutilaukset ovat jääneet historiaan.
Kommentit ei sallittu