Suomen triathlonliitto on aktivoitunut hiljalleen ikäryhmäurheilijoiden saralla. Lajissa on paljon harrastajia ja kilpailuissa kiertäviä aktiiveja. Mikäpä hienompaa kuin vetää Suomi-paitaa päälle jatkossa turuilla ja toreilla. Valmentajaksi ovat valikoituneet Oulun ihmeet Panu Lieto ja Jussi Lotvonen. Miesten maine on kulkenut edellä ja nyt sain tehdä töitä heidän kanssaan ensi kertaa. En kuollut vaan sain asiantuntevia neuvoja ja kannustusta. Varmasti sain paljon ja jatkossa voin kysyä heiltä mielipidettä. Viikonloppuna sain rupatella myös uintivalmentaja Antti Kauhasen kanssa. Antti veti meille edellisenä viikonloppuna valmennuskurssin. Näiden syiden takia kannattaa hakeutua paikkoihin missä ammattilaiset pyörivät. Toki unohtamatta kollegoita, vertaistukea tarvitaan aina. Ehdoton huippuhetki oli kuitenkin leirin jo päätyttyä. Hyvä veli maineikkaan Huutavan Vääryyden riveistä Mikko Hyyrynen hölkkäsi rattaiden kanssa vastaan. Siinä myö kuulumiset vaihdettiin kuin ennen vanhaan. Hieno mies tuo Mike, moni tulevaisuuden pelimies voi oppia häneltä vielä paljon. Kuinka eletään kuin ammattilainen, siinä riittää työsarkaa. Urheilijan elämä on valintoja ja luopumista jo kauan ennen kuin sen edes saavuttaa. Oma vaatimustasoni nousee tasaisen maltillisesti. Uskon että Kreikkassa 84 päivän päästä kulku on elämäni parasta. Uintiblokki on seuraavana edessä. Leuka rintaan ja kädet pyörimään teemalla Ateenan aurinkoa kohti.
Kommentit ei sallittu