Avovesiuinti

Kuten lupailin puran pala palalta marraskuussa alkaneen projektini ja teen sen kilpailuun pohjautuen laji lajilta. Ensimmäisenä siis uinti ja nimenomaan avovesiuinti makeassa vedessä, se helpoin osuus. Näin ajattelin ja harjoittelu jäi kevyimmälle ensin vapaaehtoisesti, mutta myöhemmin pakon sanelema. Kerran viikossa tunti kerrallaan tai harvemmin on vähän. Siihen peilaten sarjassani uitu aika 1.26h ja rapiat oikeutti 22. sijaan. Tahkollahan ei uitu ajan perässä, mutta vähimmäistavoite alittaa 1.30h toteutui reippaasti. Aamullahan vielä taktiikkaa muutettiin ja päätettiin jättää verryttely väliin. Tämähän alussa kostautui sillä lähdin liian lujaa liikkeelle. Ensimmäinen kierroshan meni puoleen tuntiin sijoituksen ollessa kaikki huomioiden alta 40. Loppuaika olisi ollut 1.13h luokkaa. Eli ensi kesänä ajan tulisi olla 1.10- 1.15h tasolla, mikä on täysin realistista. Jouduin siis hivenen hillitsemään kulkua. Lopussa taas oli varaa noukkia sakkia edeltä vain uimisen ilosta. Tekniikkahan on vähintään hyvällä mallilla ja nykyinen pukuni on liukas. En vain jaksa uida yksinkertaisesti niin lujaa kuin olisi mahdollista todella niukan harjoittelun takia. Uintianihan alkoi miltei alusta haittaamaan jatkuva tukkoisuus. Kaikki kruunautui kahta viikkoa ennen starttia todettuun poskiontelotulehdukseen ja anbioottikuuriin. Tärkein valmentava pitkä pyörälenkki jäi pois ja ote veteen jätettiin itsensä herran haltuun. Tekemistä riittää kaikilla osa-alueilla ja terveydelliset ongelmakohdat tulee vain saattaa talven aikana kuntoon. Parastani en siis ole saanut mitattua ettekä te ole sitä nähneet.