Vuosi takaperin tunto oli leikkauksen jäljiltä pikkuhiljaa palautunut ja virtsaaminen sorsaan alkoi luonnistua. Kivut olivat melkoisen naisekkaat eli ehkä noin kymmenesosa synnytyskivuista. Pari päivää pötköteltiin ja ennenkuin osaston ylilääkäri potki kotia saatesanoilla: vuoden päästä voit aloittaa täysipainoisen harjoittelun. Oli siinä sulattelemista, enkä kuukausiin siihen uskonutkaan, mutta matkan varrella olen todennut lääkärin olleen oikeassa. Tänään sitten luvan kanssa itseäni kiusasin ja konetta kutittelin. Eipä sieltä mitään löytynyt paitsi kuin hyvä mieli tunteesta jonka keho lähetti. Kolme lajia ja vajaa puolitoista tuntia liikuntaa plus verrat päälle. Lauantaina isketään kilpasarjassa Taipalsaarella ja lupaan piestä ainakin yhden kuntosarjalaisen. Kuntoutusta on siis takana vuosi ja se jatkuu. Toivottavasti se muuttuu seuraavan vuoden aikana jo harjoitteluksi. Uudeksi lajiksi otetaan suunnistus sillä olen lupautunut juoksemaan Pohjois-Karjalassa Jukolan viestin. Mitä muuta mahtaakaan mahtua tulevaisuuteen sen aika näyttää. Työnteon olen kesän jälkeen ajatellut jättää sitä rakastaville, ei ole oikein mun juttu.
Evästekäytäntö
Tämä sivusto käyttää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen. Evästetiedot tallennetaan selaimeesi ja ne tallentavat toimintoja, kuten tunnistavat sinut, kun palaat verkkosivustollemme, ja auttavat meitä ymmärtämään, mitkä sivuston osat ovat mielestäsi mielenkiintoisimpia ja hyödyllisimpiä.
Kommentit ei sallittu