Opinnot jatkuivat eilen joululoman jälkeen. Olen tottunut luomaan itselleni jos jonkinlaisia ”proggiksia”, mutta nyt niitä tulee oikein olan takaa koulun puolesta. Viime vuodesta viisastuneena pyrin käymään pikimmiten toimeen, jottei keväällä olisi hirveätä ruuhkaa. Palautimpa tuossa ensimmäisen tehtävänkin, pisteet siitä itselleni. Tämä triathlonprojekti onkin aivan toinen juttu. Vastusta löytyy enemmän kuin polkijassa puhtia. ”Vanhana” purjehtijana koitan luovia parhaan kykyni mukaan. Ei tämä jolla mihinkään ole kaatumassa tai minä uskoani menettämässä ole. Kello juoksee, minä en, siinä se ongelman ydin on. Ei vaan millään mene ymmärrykseeni kuinka kauan yhden katkenneen akillesjänteen paranteluun aikaa kuluu. Luoja yksin tietää…

Kommentit ei sallittu