Kaikilla tuntuu olevan sanottavaa olympiamenestyksen puutteesta. Niin on minullakin. Selvää on että kansa janoaa menestystä. Sillä on hintansa. Kuinka siis tulisi jatkossa toimia?
Minä olen sitä mieltä, että valita tulee. Kaikkea emme voi saada. Mitä siis haluamme saada täytyy ensin selvittää. Jokaisen urheilijan on tämä itselleen tehtävä selväksi. Kuinka se sitten tehdään onkin helkatin paljon vaikeampi kysymys. Kun siihen pystytään vastaamaan ollaan jo todella pitkällä. Voittajat ovat niitä jotka tekevät tuon kaiken. He tietävät mitä haluavat. Ovat valmiita kääntämään joka ikisen kiven ja kannon. Tekevät itsekkäitä valintoja. Eivät pyri miellyttämään kaikkia. Hädin tuskin itseään, kun polte on niin kova. Tällä kaikella on hinta. Palkintona elämän ja kuoleman pelissä on absoluuttinen huippu. Siellä sinä olet yksin. Maailman parhaana, parhaista parhaana paistatellen lähimpänä aurinkoa. Ei sinne Matti Meikäläiset pääse. Täytyy olla se oma juttu ja sen pointin on oltava vielä osuva. Pelkkä erikoisuus ei huipulle vie. Matkimalla voit olla vain jaettu voittaja. On eroa jakaa parhaan kaverin kanssa titteli tai kilpailla hänen kanssaan ja voittaa yksin. Viittaan nyt suoraan miesten korkeushyppyyn, jos joku miettii mitä tarkoitin.
Iivo ja Zlatan, siinäpä vasta mukavia miehiä, not. Perkule soikoo, ole jotai mieltä ja toimi niin. Silloin sinun tulee olla valmis tasoittamaan oma polkusi, nuolemaan haavasi ja rakastamaan itseäsi niin saakelisti. Koska vain voittajana muut sinut huomaavat. Mut se pyrkimys antaa sinulle sisällön. Kaiken peliin laittamalla nukuttaa parhaiten. Enempää et voi pyytää itseltäsi. Muista ei tarvitse välittää. Tulkoot mokomat sit torille (huutonaurua)!
Kuva: Lauri Aapro ja https://sweetkarelia.fi/
Kommentit ei sallittu